tiistai 5. helmikuuta 2013

Talli vai pihatto?

Salkku päivystämässä.
Sain joskus ajatuksen, että muutetaanpa meidän talli pihatoksi. Aloin kuitenkin miettimään asiaa syvemmin ja päätin, että sitä muutosta emme tee - olen kuitenkin loppupeleissä "talli-ihminen", karsinatallien kasvatti, vanhan perinteisen linjan kannattaja siis. Vaikka ei sillä, joskus ruoho on vihreämpää myös aidan toisella puolella, siispä keräsin hernepurkkiini muutamia ajatuksia aiheesta.

Nykyäänhän on vähintäänkin muotia harrastaa asioita ekologisesti, kukkahattu somasti kenollaan ja vähintäänkin luomusti. Esimerkiksi pihatto (kaikki hökkelit käyvät, mihin hevonen vain suinkin mahtuu) on se juttu, samoin luomuheinä (kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa, kaikki vain puhuvat siitä ja kaikilla on sitä), yrtit ja muut tökötit (on kestävää kehitystä raahata ne kaukaa ulkomailta tänne ja syöttää niitä kolme grammaa kerrallaan omalle pullaponilleen ihmeiden toivossa), kengättömyys (eivät villihevosetkaan tarvinneet niitä - ne pukivat lenkkarit sitten jalkaansa, kun kavio oli pipi), kuolaimettomus, rungottomat satulat (sehän on sanomattakin selvää, että ne sopivat kaikille - onhan se rungoton).

Tälle kukkahattutädin prototyypille täydellinen vastakohta on se perfektionisti hevosenomistaja, jonka hevonen tarhaa postimerkkiäkin pienemmässä neliössä alle 2h/vrk (ihan joka päivä sekään ei onnistu, nimittäin sunnuntaisin kukaan ei ole tarhaamassa hevosia), hevonen vuorataan neljän loimen alle vuodenajasta riippumatta, ratsastaessa sillä käytetään ainakin viittä eri apuohjaa ja joka päivälle on eri kuolaimet, suitset, suojat, satulahuovat ynnä muut vermeet. Hevosen ja ratsastajan päivän asu koostuu nelinumeroisesta summasta, koska muuten naapurikarsinan hevosen omistaja saattaa luulla köyhäksi. Sanomattakin on selvää, että tämän hevosen ruokavalio koostuu tarkoin punnituista heinänkorsista, monesta kymmenestä eri lisäravinnepurkista sekä ainakin kolmesta eri täysrehusta - eihän se ole yhtään coolia, jos hevonen ei syö mashia, poweria, prixiä,  sportia, forcea ja boosteria. Liikunta tapahtuu (tietenkin) vain maneesissa tai kävelykoneessa. Hevosta hoitaa viikottain eläinlääkäri, hieroja, kiropraktikko, fysioterapeutti, reikihoitaja, naprapaatti, psykoterapeutti ja poppamies, milloin minkäkin vaivan takia.

Yhteistä näille ääripään edustajille on se, että omaa tyyliään ja tapaansa eletään kuin mitkäkin himouskovaiset (kaikkia kunnia vain heille!), suvaitsevaisuus on vain jokin ympäripyöreä abstrakti käsite, jota ei näissä piireissä harrasteta. Missä on taas se kultainen keskitie?

Ehkä juuri tämä hypetys ääripäästä toiseen on saanut minutkin miettimään omia valintojani. Siinä kohtaa, kun oppii näkemään vähän metsääkin puilta, on mielestäni oikeilla jäljillä. Jos osaa yhdistellä asioita ja poimia hyviä juttuja sieltä ja täältä, löytänee jokainen sen oman linjan ja saa mielenrauhan.

Pohtiessani talli- ja pihattoasumisen eroja pidin mielessäni sen, että vertailukohteina ovat hyvät talli ja pihatto. Jos meille nyt ylipäätään sellainen pihatto tulisi, niin se olisi enemmän mallia virikepihatto, jossa myös hyödynnettäisiin jonkinlaista automatiikkaa ruokinnan suhteen. Hifistelyä, heh.

Kuitenkin, niin hienolta kuin hyvin tehty pihatto kuulostaakin, niin jään aina vain miettimään sitä, miten yksilöllisesti hevosta voi siellä hoitaa. Tässä vuosien varrella on oppinut seuraamaan kakkapallojen muotoja ja määrää vähän turhankin orjallisesti, samoin heinänkulutus ja juomisen määrä ovat minua kiinnostava tieto. Jos samassa tilassa asuu valtoimenaan kaksi tai kolme hevosta, mistä ihmeestä tiedät niiden juoneen tarpeeksi? Saavatko kaikki syödä tarpeeksi? Entä saako esimerkiksi varsapihatossa joku levätä tarpeeksi, niin ettei joku yliaktiivinen herhiläinen ole sen jonkun kimpussa koko aikaa?

Edellä mainituista saankin sopivasti käännettyä plussat karsina-asumiseen. Joka yö tiedän hevosen juoneen ainakin sen 10l (ämpärit kun ovat pääsääntöisesti tyhjät aamuisin), lisäksi karsinoissa on automaattikupit, jos jano vielä yöllä yllättää. Samoin voin seurata pissojen ja kakkojen määrää sekä yöheinien maistuvuutta. Vaikka hevonen ei olekaan sinänsä kellon orja, niin karsinoissa hevoset saavat levätä kunnolla yön yli. Toki on harmittavaista, etteivät ne pääse vapaasti kulkemaan sisään ja ulos, mutta omalla kohdallani pitkä tarhausaika kompensoi tämän puutteen. Aamuisin vastassa on vetreästi venytteleviä varsoja: Aina virkku Duke ja aamu-uninen Salama, jolla ei ihme kumma aamuisin ole mikään kiire minnekään.

Otetaanpa vielä ihan konkreettinen esimerkki. Ihmettelin koko syksyn ja alkutalven, kun Salaman kakkakasat olivat tarhassa aina kuin ripulia, pehmeäksi littaantuneita lehmänläjän näköisiä kasoja. Zoomailin pitkään sen vatsantoimintaa ja ihmettelin, miksi tarhassa läjät ovat sellaisia, mutta karsinassa kakkapallot ovat ihan normaaleja kikkaroita. Toki sen saama antibioottikuuri ennen joulua sekoitti hieman pakkaa, mutta lopulta poni jäi kiinni itse teossa: Se kävi aina tonkien läpi Salaman kasat ja merkkasi ne samalla kakkimalla päälle. Pihatto-olosuhteissa luultavasti vieläkin pohtisin tätä dilemmaa, asioita kun pitänee joskus pohtia pitkään ja hartaasti.

Kumpaan te viette oman hevosenne mieluummin ja miksi?

15 kommenttia:

  1. Aivan loistava kirjoitus taas! Alkaa jo vähän tympiä nämä ääripäätaistelut, miten toiset ylistää toista ja toiset toista eikä muuta nähdä. Minä ylistän keskikohtaa! :)

    (Ainiin, ja tallin kannalla, samojen asioiden tiimoilta täälläkin. Pihatto ois aika hieno, mutta pitäisi olla NIIN hieno (enkä nyt tarkoita materiaalia tai kalleinta seinälaattaa..) ettei täällä ainakaan rahat riitä toteuttamaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä, maalaisjärkeä kuulutan, tosin sitäkin kohtuudella. ;D Sekin kun tuntuu välillä olevan suhteellinen käsite...

      Poista
  2. Hyvin pitkälti samaa mieltä! Meilläkin hevoset tarhailevat aamusta iltamyöhään, ja kesällä ovat yötä päivää laitumella, joten aika vähäiseksi jää niiden karsinoissa viettävä aika. Ja siitähän on tutkimustietoakin, että hevoset ei pihatossa liiku sen enempää kuin tallihevosetkaan. Tallihevoset ottavat vahingon takaisin liikkumalla päivän aikana enemmän.

    Mun hevoset on kyllä sellaisia seisoskelijoita että saisikohan niitä millään keinolla liikkumaan...

    Kyllä noi karsinat kätevät on. Itselläni kun on pääasiassa ravureita, jotka hikoilevat treenissä paljon niin kyllä niiden kuivattelu ja loimien vaihtaminen ym. on paljon helpompaa talliolosuhteissa. Usein myös otan hevosen vielä myöhemmin ajon jälkeen käytävälle ja harjaan sekä hoidan jalat. Tämmöisetkin on paljon helpompi hoitaa tallissa kuin lähteä hakemaan hevosta jostain pihatosta.

    Ihannetallissa olisi tietysti sekä talli että pihatto, jotta jokaiselle hevoselle voisi valita juuri sille sopivimman asumismuodon. Mutta kun jompi kumpi niin ehdottomasti talli.

    Mä en myöskään innostu fanaattisuudesta ja ääripäihin menemisestä missään asiassa. Kiinnostuneena tutustun erilaisiin tapoihin, mutta en helposti "hurahda" mihinkään vaan otan omaan käyttöön eri tapojen parhaat palat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla, edelleen... :)

      Meilläkin vietetään kesät yötä päivää ulkona, tarhassa on katos pahimmille säille ja laitumella pääsevät tiheään metsikköön suojaan. Pääsääntöisesti: Mitä kurjempi keli, sitä innokkaammin nuo ovat pihalla.

      Pidän myös treeniolosuhteissa tallista, juurikin loimirumban ja hoitotoimenpiteiden takia. Nuorille varsoille jokin karsina-asumisen ja pihaton välimuoto on mielestäni paras, isommissa laumoissa ymmärrän pihattosysteemin oikein hyvin tiettyyn pisteeseen asti. Tärkeää on toteuttaa käsittelyharjoituksia vain jokaiselle yksilöllisesti, eikä vain jättää varsoja pihaton perälle odottelemaan 3-vuotiskevättä. Mielestäni karsinassa asustellessa näitä arkisia askareita tulee kuin varkain tehtyä.

      Poista
  3. Pihatot varmasti sopii tietyntyyppisille hevosille, mutta omani kyllä oikein mielellään tulee sisään koko päivän tarhattuaan. Huonolla ja liian kuumalla säällä sitä saa ihan maanitella pois karsinasta, joskus ihan muuten vaan :D Loimirumba olemattoman karvankasvun takia olisi aika homma pihattoeläimen kanssa, ja vähän on sellainen fiilis, että tuo hienohelma ei välttämättä nenäänsä pistäisi ulos joinain päivinä ollenkaan, jos niikseen tulisi. Eli se siitä vapaasta liikkumisesta :D Lisäksi tuo saa varsin helposti kaikenlaisia vekkejä ja haavoja, huomaisiko niitä sitten niin helposti, jos rymyäisi vaan pihatossa päivät pitkät. Vapaa heinä sen sijaan voisi toimia oikein hyvin tuolle rimpulalle, jos nyt jotain plussaa kaivelee.

    Eli siis omani pidän mieluummin ihan tallissa, kunhan tarhailumahdollisuudet on ok.

    VastaaPoista
  4. Meillä on nykyään hevoset pihatossa, vaikka tallissa olisi karsinat kaikille (3kpl) ja hoitotila, jossa hevoset harjataan, kengitetään, valjastetaan ym tehdään kaikki toimenpiteet. Tallin saa hetkessä huoneenlämpöiseksi, jos tarve niin vaatii. Pihatto on simppeli ja kylmä. Olkipatja on ja tiettyinä vuorokauden aikoina pollet löytyvät sieltä nukkumasta olkiin uppoutuneina. Sieltä ne kömpivät olkia tukassa - kun itse haluavat.
    Olen karsinatallien kasvatti ja hyvin jääräpäisesti sellainen, kunnes tuli hevonen joka oli aina asunut pihatossa. Sen elämää seuranneena tajusin, ettei talli ole aina se paikka missä hevonen viihtyy parhaiten - se on paikka missä MINÄ viihdyn parhaiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AMEN.
      Ei MITÄÄN lisättävää!

      Poista
    2. Mun piti tohon Annan viestiin jo lisätä, että teillä on Taru niin kivasti systeemit, kun on pihatot ja kuitenkin myös talli, johon pääsevät tarpeen mukaan. Tilaa on ja hevoset saavat olla hevosia :)

      Kiva kuulla kaikkien ajatuksia, tässä taas huomaa miten omat kuviot lipovat paikoin inhimmillisyyden rajamailla. :D

      Poista
    3. "ettei talli ole aina se paikka missä hevonen viihtyy parhaiten - se on paikka missä MINÄ viihdyn parhaiten"
      Aivan mahtava ilmaisu! Jos pihaton kaverina on lämmin hoito-&ruokintatila, niin heppa saa nauttia pihatosta ja ihminen lämmöstä harjatessa :)

      Poista
    4. Niin, kaikella on puolensa... :)

      Poista
  5. Mulla on kaksi hevostani pihatossa ja yksi karsinatallissa. Molemmissa on puolensa ja puolensa. Pihattoon vien, jos se on kunnollinen niin kuin tuo nykyinen - aktiivipihatto kunnollisella makuuhallilla. Karsinatallissa taas pitää olla kunnon tarhat ja pitkä tarhausaika.

    VastaaPoista
  6. Hihii! Aivan mielettömän hyvä, hauska ja aina ajankohtainen kirjoitus! :D Naureskelin täällä itsekseni, niin osuvasti osasit asiat ilmaista, varsinkin, kun on joskus törmännyt näihin ääri-ilmiöihin... Olen karsinan kannalla, mutta haluan ehdottomasti kokopäivätarhauksen joka säällä (tai lähes, tapaninmyrskyjä ei onneksi ole liian usein) ja kesällä yötäpäivää laiduntamaan!
    -H

    VastaaPoista
  7. En ole erityisesti kummankaan kannalla. Sekä pihatossa että tallissa on hyvät ja huonot puolensa. Paras vaihtoehto olisi mielestäni yhdistetty talli ja pihatto. Hevosen voisi tarvittaessa laittaa karsinaan esim. liikutuksen jälkeen kuivumaan.

    Oma hevoseni asustaa tällä hetkellä tallissa. Varmaan veisin pihattoon, jos sopiva löytyisi. Täällä olisi yksi talli-pihattoyhdistelmä, mutta se ei sovi hevoselleni, koska hevoset ovat laumassa, mitä omani ei kestä. Se stressaantuu. Tämän takia jouduimme muuttamaan aiemmalta tallilta pois.

    VastaaPoista
  8. Tossa perfektionisti hevosenomistaja-tekstissä toi vika, "poppamies", reps :DD

    VastaaPoista