Syksyn ruokintasuunnitelmia

Laidunkausi on meidän osalta päättynyt jo pari viikkoa sitten, nyt pojat ovat enää muutaman tunnin vihreällä. Syynä lähinnä Salaman jalat ja kesän kuivuus, joka meinasi polttaa laitumet niille sijoilleen. Nyt on tosin satanut taas pikkasen liikaa, eli kohta täällä taas tulvii. Yöt meillä vietetään jo tallissa, tulee samalla kätevästi rajoitettua liikkumista. On siis aika pikkuhiljaa miettiä talven ruokintaa - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Heinäanalyysi on ruokinnan suunnitelussa hyvä apu.

Ensimmäisenä katson aina hevosta eli tässä tapauksessa Salamaa. Tällä hetkellä se on paksu, eikä saisi lihota yhtään enempää. Toiseksi se on vielä kasvava eli proteiinin saantiin tulee kiinnittää huomiota. Sitä ei siis tarvitse erityisemmin laihduttaa.

Toisena tarkistetaan suuntaa antava heinäanalyysi. Tänä vuonna tilasin myös kivennäisarvot. Sokerithan tuossa näytteessä kipusivat kipurajaakin ylemmäs, mutta nyt seurailen tarkkaan Duken kavioita ja yleistilaa. Lisäksi uskallan epäillä arvon olevan jotenkin pielessä, koska Salama on aika herkkä ja sen pitäisi reagoida noin suureen sokerimäärään jo vatsallaan. Päinvastoin, se ja sen kakkakikkareet voivat oikeinkin hyvin. Tällä hetkellä se kakkii oikein oppikirjamaisia kikkareita.

Väkirehuna meillä käytetään jatkossakin Peacemakeria, joka on täysirehu. Se sopii herkkävatsaisille, on maistuva ja mielestäni siinä on hinta-laatusuhde on kohdillaan. Ponia ajatellen siinä on myös melko vähän sokeria. Väkirehut tarjoilen kahdesti päivässä eli aamulla ja illalla.

Syötin heinän arvot ja määrät ilmaiseen ruokintalaskuriin EquusAcanaan ja Salaman kohdalla arvot näyttävät tältä:

Kuvan saa klikkaamalla isommaksi.

Miinukselle jäävät n. 15kg heinäannoksella ja 2 litran Peacemaker-satsilla natrium (suola), sinkki sekä juuri ja juuri SRV eli sulava raakavalkuainen. Suolaa sillä on jatkuvasti tarjolla suolakiven muodossa ja tähän asti se on ihan kohtalaisesti osannut nuolla sitä. Sinkkilisää se syönyt viime talvesta alkaen ja samaa jatketaan yhä. Sinkkilisästä on ollut paljon hyötyä, turkki kiiltää, pienet naarmut paranevat nopeasti ja kaviot vahvistuvat. Mikäli talvella näyttää siltä, että valkuaislisää tarvitaan, lisätään ruokintaan vanha tuttu Greenline.

Duken kohdalla varsinaisia ruokintasuunnitelmia on lähes mahdotonta tehdä, koska laskureissa ei ole (pikku)poneille määriteltyjä arvoja. Olen kuitenkin pitänyt omana nyrkkisääntönäni sitä, että se saa kaikkea noin puolet vähemmän kuin Salama: Heinää siis n. 5-7kg ja täysrehua litran päivässä. Dukestakin tulee iso poni (reilusti yli metrin), joten sekin tarvitsee rakennusaineita kroppaansa. Jos se tuntuu lihoavan liikaa, vähennän ensimmäisenä täysrehua, vasta sen jälkeen heinää. Sama pätee isoillakin hevosilla. Duke saa saman sinkkilisän kuin Salamakin, tosin puolet pienempänä senkin.

Näillä eväillä lähdetään ottamaan sisäruokintakausi vastaan. Laidunkausi jäi vähän tyngäksi nyt, mutta paremmalla tuurilla sitten ensi vuonna.