 |
| #kylläsesiitä #paraskeksintöikinä |
Tosiaan, kaikki sujuu tällä hetkellä superfantsusti siihen asti, kunnes pitäisi laukata.
 |
| Ensin perä, sitten etupää, sitten koko homma uusiksi ja ehkä perään jokunen sivistynyt askel... |
No, jos jotain hyvää, minua se ei ole saanut alas eikä ratsuttajaakaan. Jälleen riennän koputtamaan jokaisen tontilla majailevan puuesineen läpi...
Olen ratkonut ongelmaa syksyn mittaan yksin ja yhdessä, hyvällä ja pahalla, irtona ja selästä, kentällä ja maastossa. Lopputulema on se, että joko ruuna on vain oppinut kivan tavan tai sitten kinnerpatit kiusaavat. Kinnerpattihevosillehan laukka on toisinaan vaikeaa, erityisesti nostot. Aiemmin laukka nousi tosi sievästi, joten pikkasen pistää mietityttämään tämä. Väkisin en ole laukkaa nyt prässännyt, mutta käytöstapoja toki täytyy vaatia. Maastossa laukkailu sujuu hieman paremmin, joten siellä on otettu laukkapätkä jos toinenkin ihan mielenvirkistykseksi.
Mutta hei, edelleen jotain positiivista: Salamalla on jo joku haju laukannostoavuista. Vielä kun saisi ylimääräiset loikat pois, niin voitaisiin keskittyä olennaiseen eli laukkatyöskentelyyn. Ehkä sekin sujuu sitten joskus. Ratsuttaja saa luvan ihmetellä asiaa tehokuurin merkeissä nyt, kun kenttä on vielä hyvä ja sula. Kohta ollaan taas pitkä talvi säiden armoilla kovalla ja koppuraisella pohjalla.
Mulla kinnerpattihevonen reagoi kans noin (lievemmin kylläkin) silloin, kun luutuminen oli "aktiivisessa" vaiheessa. Nykyäänkin laukka nousee huonosti pomppien, jos en ole lämmitellyt tarpeeksi hyvin. Ja hyvin lämmitelty tarkoittaa tämän kohdalla pelkästään 15minuutin alkukäyntejä ja siihen muu lämmittely/verryttely päälle..
VastaaPoistaToivotaan, että teidän tapauksessa on kysymys vaan hauskanpidosta tai muusta vastaavasta.
Hyviä syksyn treenejä!
Salama reagoi "onneksi" aina kaikkeen tosi isosti, joten sikäli tämä rodeointi ei ole tullut yllätyksenä. :D Epäilen tämän käytöksen hyvin vahvasti liittyvän kintereisiin, koska samaa esiintyy irtonakin, oli vieressä ihmistä tai ei. Eli liikaa ei auta prässätä, sen sijaan silloin tällöin täytyy aina koittaa onneaan. Hallitut laukannostot olisivat ihan ok jumppaa kuitenkin.
PoistaAjattelin näyttää tämän jalkoja viimeistään ensi keväänä, voisi ottaa kontrollikuvat ja tarvittaessa lääkitä Tildrenillä uudelleen. Epäilen myös vtj:n tekevän pattia, viime aikoina epäily on vain vahvistunut. Sitä jalkaa ei itseasiassa koskaan ole kintereestä kuvattu.
Itse suosin myös tämän kanssa pitkääkin pidempää verkkaa: Ensin kävelyä metsässä/pihalla taluttaen, sen jälkeen vielä maasta kentällä, selästä pitkät käyntijutut (hiukan hevosta kuunnelen toki) ja sitten pikkuhiljaa alkuhölkän jälkeen jotain pientä piipertelyä. Enää vain muutama eka raviaskel on vähän köpö, vertyminen on nopeampaa kuin ennen.
Voi olla, että jos patit ovat todellakin se vaivaava juttu, niin muutama toisto saisi jalat vertymään laukkoihinkin. Olette kuitenkin sitä tehneet vähemmän. Tsemppiä asian ratkontaan! En myöskään muista, onko toiselle kintereelle tehty vielä mitään, mutta jos epäilet senkin muodostavan pattia, olisi se ehkä fiksua tsekkauttaa jo nyt ja mahdollisesti saada lievitystä kipuun, jos kinnerpatin alku sinne todetaan.
VastaaPoistaEilen koitin nostaa laukkaa useamman kerran molempiin suuntiin ja kun vihdoin sain yhden loikattoman noston ja pari laukka-askelta perään, oli pakko lopettaa. :D Vaikeaahan (vaikkakin kivaa) tuo laukka on sille nyt, kun siinä pitäisi ihan todella käyttää takajalkoja. Hiljaa hyvä tulee... Koska polle kulkee nyt paremmin kuin koskaan, en vie sitä vielä näytille - lähes kaikki voitava on kuitenkin tehty jo vasemmallekin jalalle, eli Tildren ja liikunta erinäisine kipulääkekuureineen. Toki jos tilanne muuttuu, jotain pitää tehdä aikaisemminkin. :) Verrattuna entiseen nyt se jo vähän tarjoaa laukkaa itsekin eli menohaluja on.
PoistaItseasiassa vtj on kuvattu muuten ainakin kerran, siinä näkyi mielestäni kinnerkin, eli 2v vanha vertailukuva on ainakin sitten pohjalla. Ikävä kyllä uudella koneellani ei ole CD-asemaa, joten kuvien selaiu on hataran muistini varassa. Lähinnä minua kiinnostaa tuo luutumisen nopeus, eli missä mennään. Nyt en koe sille tosiaan olevan vielä tarvetta.
Toki nyt kun tämän tähän kirjoitan ja sanon, tulee polle varmaan päivällä kolmijalkaisena vastaan, niin se vain menee.... :D