Hetken ilo

Perutaan edellisen postauksen pallojuttu. Pallo onkin ihan jees, varsinkin jos sen unohtaa tarhaan illaksi. Iltaruokia vietäessä palloleikki oli vähän pahasti kesken. ;)

Piiri pieni pyörii.

Uljas pikkumusta.

Rokkitukka.

Rokkipyrstö.

*kunniakierros pukkilaukkaa*

Takaisin palleroiden luo.

Olen täällä taas, terkuin Salama.

Pieni kiukkupussi. 

Ihme tyyppi tuo pinkkitakkinen, kun ei lähde leikkiin.

Duke veti tällä välin omat koreografiat tuttuun tapaan.

Salamalla riitti hommaa, ettei Duke mennyt liian lähelle palloa.

Välillä voi kuitenkin käydä myös näin...

Mutta ei hätää, Salama kierii kyllä perässä.

Pallonryöstö suoritettu!

Välillä nyplätään.

Ja taas mennään...

Kunnes kävi näin... No, hauskaa oli jälleen. Hetken.

Hyvää synttäriä pojat

"En pannut lahjaa pakettiin.

Kas asia on niin,

ei onnea voi kääriä

niin valtavia määriä."

Sen sijaan herkuteltiin terveellisellä ruiskeksi-pellavakakulla. Niin ja herkuteltiin narun päässä kielletyllä nurmikolla. ;)

Hyvää syntymäpäivää Dukelle (30.4.) ja Salama (4.5.) 3veelle!

Tiesittekö, että saapaskin on ihan kiva lelu? Pallo on tipahtanut tällä viikolla lelujen TOP-listalla pois kärkikahinoista - kärkeen ovat menneet kumisaapas ja vanha vihreä tynnyrinpuolikas. Yllättävää.

Abrakadabra simsalabim

Timantit on ikuisia. Niin ovat myös ne muistot, kun asioita tehdään ekaa kertaa oman varsan kanssa.

Tänään ratsastin Salamalla yksin kentällä. Mä leijun, mutta sallittakoon se minullekin välillä.

Varovaisesti kyytiin.

No niin, jos sit mentäis.

Mä tiiän, oon aika cool, tuumii Salama.

Rapsuja hienolle ratsunalulle <3

Pedikyyri x 2

4 kpl pieniä mustia kavioita, 3 kpl isompia valkoisia kavioita ja yksi musta kavio kengitetty.

Onni on varsa (tai tässä tapauksessa nuori hevonen), joka käyttäytyy kengittäessä hienosti, ellei jopa erinomaisesti. Vielä hienompaa se tunne on tuplana!

Salama oli tosi cool, nautti rapsutuksista ja mutusteli heinää kenkien naulautuessa lähes huomaamatta jalkoihin. Dukekin käyttäytyi vallan lunkisti, mikä on tietenkin vain hyvä asia. Toki hyvällä sepälläkin on vaikutuksensa koko toimenpiteeseen.

 

Meillä vietetäänkin muuten pian 3-vuotissynttäreitä (Duke 30.4. ja Salama 4.5.). Minkäslainen kakku niille tehtäisiin tänä vuonna? Viime vuoden menun pääset katsomaan tästä.

Ihana arki

Tänään Salama kävi ohjasajaen ensimmäistä kertaa kotona maastossa. Anni oli (minun) henkisenä tukena tieosuudella ja muuten Salama sai kulkea edellä, mikä on sille vielä vähän vaikeaa. Hiukan se yritti kiemurrella ja jopa kääntyillä kotiin, mutta hitaasti ja varmasti lenkki eteni tavoitellulle kääntöpaikalle. Kotiin se käveli rennosti kiihdyttämättä, mikä oli vallan hieno juttu! Nyt pitää ruveta käymään pari kertaa viikossa maastossa, jotta siitä tulee sujuva rutiini meille kaikille. Ensin yksin ja kun se sujuu ilman apuhevosta, voi kaverihepankin ottaa mukaan.

Salamaboy on todellakin tullut kotiin. Se oli puuhastellut yhtenä yönä mökin ja aidan välistä erillisen "turva-aidan" pois ja näprännyt mökin valopistoketta. (Kiva!) Nyt voin ilolla kertoa, että seuraava puraisu ko. aitaan saattaa aiheuttaa pienen sähköiskun, koska "turva-aita" on nyt todistetusti yhdistetty sähköpaimeneen.. Yllä olevassa kuvakoosteessa hän onkin tiivisti mukana korjaustoimissa.

Poju oli myös kaivanut aidan ääreen noin 40m matkalle ojan. Sitä on huisin hauskaa pistää peittoon käsipelillä. No, allit saavat kyytiä.

Myös kottikärryt ovat päässeet ulkoilemaan. Siinä missä Duke ja sen ikävöimä Hurmas-kamu olivat ääreissiistejä ja kakkivat vain kahteen kasaan, kakkii Salama just sinne, missä kakkahätä yllättää. Tietty. Dukella riittääkin hommaa, kun sen pitää jokainen kasa käydä merkkaamassa. Se käy ihan kävelykonetreenistä.

Taisin kuluneen kahden kuukauden aikana kuivittaa ulkotarhan mökin kerran. Nyt se on parissa päivässä litimärkä, kun muuan Sankari on palannut tyhjentämään rakkoaan vakkarinurkkaansa.

Mutta oli miten oli, on se vaan niin ihku. Tehköön mitä lystää, kunhan ei ruokkivaa kättä pure. ;)

Ekat ohjasajotreenit kotona

Kuluneen kahden kuukauden aikana olen oppinut paljon uutta ja ihan kaikkea en ole vielä ehtinyt edes sisäistämään. Kuitenkin on kiva huomata, että osa opituista avuista tulee jo automaattisesti, eikä pitkän miettimisen jälkeen. Salamakin on leppoisampi, kun ei vedä ihan kaikesta hernettä nenään. Olen päässyt ohjasajamaan muitakin hevosia Salaman lisäksi ja se on ollut erittäin opettavaista! Nyt oli jännä paikka, kun vuorossa oli ihan itsenäinen treeni kotona, ilman opea.

Minä selvisin! Pari kertaa Salama meinasi, että tämä kentän kiertäminen on ihan syvältä ja yritti puskea portille, mutta sain selvitettyä tilanteen mielestäni oikein mallikkaasti. Kotikutoiset ohjasajovehkeeni kaipaisivat vähän päivitystä, varsinkin ohjat, mutta eiköhän me nyt alkuun pärjätä näin. Ensin ajoin sen vasemmalta (itselleni vaikeampi suunta) kentällä ja sen jälkeen pihalla ja lopuksi oikealta ensin pihalla ja sitten kentällä.

Pysähdys.

Käyntiä pihalla.

Hieno ruuna.

Ravia oikeaan.

Mietteliäs narujen pitelijä.

Lopuksi Mirkku sai ajaa Duken. Dukiiri oli vähän hämillään uudesta ohjasotteesta ja vähän himmaili Mirkun kanssa, joten lopuksi kruisailin sen kanssa hetken kentällä. Hienosti tuokin alkoi jo vähän kokoamaan lopuksi itseään ja hakemaan eteen-alas. :)

Huh, mahtui päähän. ;) Lopuksi nurtsille kevään ekoja vihreitä mutustelemaan.
...treenin päätteeksi tietenkin jalat kylmättiin:

Kiitos ohjasajokuvista Mirandalle!

Valjaskaupoilla

Duken varustekarderobi on viime aikoina kokenut muutoksen tuulia vähän joka saralla. Nyt alkoi jo kolmas (ja toivottavasti pikkuhiljaa viimeinen) päivityskierros, kun ponipoika kasvaa ja venyy, eivätkä vanhat vermeet enää sovi päälle.

Tähän asti on vähän niin kuin kituuteltu hieman epäsopivilla valjailla, mutta koska uusien vaunujen pitäisi lähiaikoina saapua, sai valjasosastokin vähän päivitystä. VOVP-look on nykyään tyyliä by Arden:

Istuvuus näissä on ihan vähän eri luokkaa kuin edellisissä. Plussaa helppohoitoisuudesta: Nämä ovat kokonaan Biothane-materiaalista tehdyt, joten ne voi pestä vaikka samassa kylpypaljussa ponin kanssa halutessaan.

Salaman kanssa onnistuneet ohjasajotreenit herättivät ihan uusia ajatuksia jopa täydellisestä lajinvaihdosta. Kokeillaan nyt kuitenkin ponilla ensin. ;)